torstai 16. lokakuuta 2014

Pikkuveikan pakkaspuvut


Isoveikan talvitamineisiin kurkistettiinkin jo, ja nyt olisi vuorossa kuopuksen kylmän kauden varusteet. Herra 3 vee ei ollut aivan yhteistyöhaluinen sovittelemaan tulevan talvikauden vetimiä, mutta saatiin me kuitenkin jonkinlainen kuvaussessio aikaiseksi.Toivottavasti saatte kuvista selvää ;) Kaikki kuvissa näkyvät varusteet on jemmattu viime talven alennusmyynneistä.

Ensin kokeiltiin Reimatec Zapp haalaria. Ihastuin tähän isoveikan takissakin nähtyyn "valoviivakuosiin"miltei ensinäkemältä. Pikkuveikan suoralinjaisen ja -lahkeisen haalarin pohjaväri on tummanharmaa ja kuviot ovat turkooseja. Vetoketju on vinossa etukappaleen toisessa laidassa ja lisäksi on lyhyt ilmanvaihtovetskari. Haalarin polvet on muotoiltu ja kulutukselle alttiissa lahkeensuissa on erikoisvahvaa kangasta.

Rukkaset ovat ihanan lämpöisen oloiset Reiman villasekoitevuoriset Angry Birds talvirukkaset, jotka valitettavasti kutittivat poikaa. Katsotaan, miten toimivat jatkossa (ja mitä aistherkkä isoveikka tuumaa omistaan). Reimatec rukkasissa sen sijaan on ihana sileänpehmoinen sisus. Jalassa pojalla on Reiman huopikkaat, jotka taisivat kulkea tuolloin nimellä Pehmyt (tänä/tulevana talvena Felis).

Pipo on Jonathanin villasekoitepipo puuvillavuorilla, hankittu Jesper Juniorista viime talvena. Tämän haalarin kanssa sopisi kyllä paremmin joku muu pipo, kuten toisen haalarin kanssa sovitettu Reiman yksinkertainen, tummanruskea valetaskupipo. Kaipaan vielä oikeansävyistä yksiväristä turkoosia pipoa tämän haalarin kumppaniksi. Saa antaa vinkkejä :)



Hmm...104 cm haalari on melkein pelottavan sopiva tälle hurjasti venyneelle pikkumiehelle, jonka todellista pituutta on varmasti turha mennä arvailemaan. Heinäkuussa neuvolassa mittaa oli 102,5 cm, joten jos 10 sentin vuosikasvulla jatketaan, voi pituus olla jo hyvinkin 105 cm.

Sopivankokoinen haalari toki istuu nätisti lapsen päällä ja toimii paremmin leikkiessä kuin liian suuri. Verratkaapa muuten istuvuutta tuohon seuraavaan haalariin, erityisesti näitä selkänäkymiä.

Seuraava koko, 110 cm, jättäisi suorat lahkeet osittain kantapäiden alle, mikä ei tietenkään ole toivottavaa. Suoralahkeiseen haalariin ei voi ostaa paljoa kasvunvaraa. Perinteinen kuminauhalla kurottu lahje antaa anteeksi reilun pituuden, muttei toisaalta toimi ollenkaan hieman lyhyenä. Vai mitä olette mieltä?

Ja toisaalta on hyvä huomata, että pojalla on nyt jalassa erittäin muhkeat villavuoriset ja paksupohjaiset talvisaappaat, joiden huopapinta ei anna kuminauhareunaisen lumilukon kanssa yhteen nepparoidun lahkeen laskeutua yhtään. Lahje näyttää siis ehkä vielä aavistuksen lyhyemmältä, kuin todellisuudessa onkaan. Pikkuveikan perustalvikengät ovat samanlaiset Reimatecit kuin isoveikan sovituskuvissa. Nämä superlämpimät popot puolestaan toimivat parhaiten paukkupakkasilla.

Haalarin lahkeissa on lumilukkojen lisäksi vielä lenksut, mikä on hieno uudistus Reimalta viime talvena. Jalkalenkit ovat joustavampaa materiaalia (mutta edelleen sellaista silikonia/silikonimaista) kuin aiemmin ja ne on nyt helpompi venyttää kengänkannan alle kuin aikaisemmin.


Ja sitten alkoi "lentäminen". Pikkuveikka syöksyili pois ainoalta tähän aikaan vuodesta ja illasta kohtalaisen valoisalta alueelta - ihan tahallaan ja vain äitiä ärsyttääkseen. Tuloksena runsaslukuisesti aivan sumeita kuvia, jotka eivät tee oikeutta ihanalle Zapp haalarille. Huokaus. Pidimme pienen jäähdyttelytauon (ja lisää kuvia haalarista viimeistään sitten lumilla...).


Tauon jälkeen vaihdettiin päälle tulevan talven toinen haalari Ticket Baggie North, värinä caribbean sea. Pikkuveikka heittäytyikin heti Karibian aaltoihin, eikä välittänyt nousta enää seisomaan ollenkaan...vaikka äiti yritti aktivoida soittimella (hei, sitäkin voi soitella tosi hyvin makuullaan).



Ticketin Baggiet ovat tunnetusti reiluja kooltaan ja tässä taas siitä todiste: haalari on samaa kokoa kuin yllä esitelty Reima (104 cm), mutta kokoero on silminnähtävä. Kaikinpuolin leveämpi Ticket on kuitenkin myös useamman sentin pidempi kuin Reiman haalari.

Edestä katsottuna upeakiiltoinen ja -värinen Ticket näyttää istuvan aika mukavasti...


...mutta takaa - voi kauhistus sentään tätä säkkiä! Mutta tämä "reiluus" vähän niinkuin kuuluu asiaan näiden Baggie-haalarien kohdalla. Johan sen sanoo nimikin. Ja ainakaan ei jää heti pieneksi. Tämä puku saattaa mahtua vielä vuoden päästäkin. Toisaalta voidaan kysyä, onko se itse tarkoitus ja onko säkki päällä hyvä leikkiä.

Isoveikallahan oli viime talvena oranssi Ticket Baggie Rugged (baggie kurotulla vyötäröllä). Pidimme kovasti haalarin näyttävyydestä, lianhylkivyydestä ja kestävyydestä. Ongelmia aiheuttivat jäykkä ja terävä vetoketju, pukiessa jumittava fleecevuoraus ja alati aukeilevat lahkeiden vetoketjut. Kauluksen toivoisin olevan suojaavampi.

Pikkuveikalle hankittiin alesta tämä haalari isoveikan Ticketin alkuhuumassa. Tässä on kyllä positiivisena puolena rugged-versioon verrattuna tarralla säädettävät lahkeet vetoketjujen sijaan. Ja ovathan nämä herkullisen väriset, kiiltävät, tekoturkiksella somistetut puvut kieltämättä houkuttelevia edelleen.




Tässä vähän kokovertailua näiden kahden haalarin kesken vielä päällekkäin aseteltuna: alla Ticket Baggie North ja päällä Reimetec Zapp, molemmat viime talven mallistoista.

Kuvassa näkyvät myös pikkuveikalle asusteiksi jemmatut rukkaset, joista toiset ovat mustat Reimatecit ja toiset ruskeat villasekoitevuoriset Reima Angry Birdsit. Tässä näkyvät paremmin myös nuo muhkeat Reiman huopikkaat, joissa oli viime talvena heijastava lumihiutalekuvio varressa.

Näiden kuvissa näkyvien talvivarusteiden lisäksi pikkuveikalle löytyy 110 cm musta Lassie haalari, jonka löysin aikanaan uutena kirpparilta laput kiinni. Kun saan teippirullattua siitä edellisen omistajan koirankarvat pois, se on ohuehkon oloisena (ja tummana) kelpo pukine nyt alkutalvesta ja toisaalta kevätauringon alkaessa taas lämmittää.

Kenkäosasto on tosiaan ihan mukavalla mallilla, kun noiden superlämpimen huopikkaiden lisäksi on samat Reimatecit kuin isoveikalla ja lisäksi Reiman lämminvuorikumpparit, joista laitan kuvan sitten syksyn sadevarustepostauksessa. Isoveikan vanhoja Kuomia löytyy koossa 27 ja 29, joten pikkuveikan varpaiden suhteen en olisi huolissani.

Mutta entäs se siistimpi takki ja housut? Nekin on jemmattu jo melkein vuosi takaperin ja lupaan esitellä kauppakamppeetkin, kunhan saamme tämän herran ja allekirjoittaneen yhteistyön taas toimimaan. Eli palataan asiaan murrosiän jälkeen, jooko? ;)

Tänä aamuna oli lämmintä enää asteen verran ja päivisinkin elohopea kohoaa nyt vain muutaman pykälän. Olemme lisänneet pojille fleecet kevyellä tikkivuorilla varustettujen välikausivaatteiden alle. Isoveikan mielestä tietysti aivan turhaan. Isoveikalle lisäsin päiväkotivarusteisiin jo talvirukkaset (viimetalviset Po.p:it), sillä hän ei taatusti ala askartelemaan äidin mielestä niin kätevien, ohuiden villasekoitteisten aluslapasten kanssa, joita toivon päivähoitajien jaksavan viritellä pikkuveikan vk-rukkasten alle.

Nämä ajat ovat haastavia lasten pukemisessa: syksy, talvi vai jotain siltä väliltä? Miten teillä puetaan nyt?

Tein eilen ekskursion aitan uumeniin ja kaivoin esiin isoveikan viime talvisen mustan Reimatec haalarin, jota en ole lähtenyt myymään eteenpäin polveen kevättalvella tulleen pienen reiän vuoksi. Isoveikka sovitti 122 cm pukua ja sehän mahtui edelleen. Jes. Eihän se tietenkään enää reilu ole, mutta toimii juuri sellaisena "rönttävaatteena", jonka puuttumisesta olen viime päivinä kehittänyt pienoisen kriisin. Kirpparille en tunnu koskaan ehtivän ja lisää uutta en raaski nyt ostaa, joten päätin korjata vanhaa.

Sain viime keväänä Reimalta pariakin paikkamateriaalia haalarin polven paikkaamiseen ja liimasin reiän päälle eilen tosi helpon, pyöreäksi leikkaamani, mustan nailonpaikan. Ja toiseen polveen samanmoisen, että olisi yhtenäinen. Lopputulos olisi tietysti ollut tyylikkäämpi, jos olisin korjauttanut haalarinpolvet ompelijalla toisena paikkamateriaalina olevalla mustalla Reimatec-kankaalla, mutta päädyin helppoon ja nopeaan tee-se-itse-menetelmään. Katsotaan, miten paikka pysyy ja miten äidin sielu kestää lapsen kulkea paikatuissa vaatteissa ;)

Oletteko te paikkailleet lasten sisä- tai ulkovaatteita?

Nyt on jo torstai, kyllä tästäkin (työ)viikosta selvitään! Mukavaa loppuviikkoa! :)


Vahteristonemäntä




11 kommenttia:

  1. Hih, jotenkin jänniä nämä lasten mittasuhteet. Mun mielestä meillä Baggie (104) viime vuonna ei ollut yhtään säkki hoikkelilla. Onko sitten, että kun on mittasuhteet erilaiset niin se puku jotenkin laskeentuu erilailla. Nyt tuntuu että tuo 110 baggie istuu paremmin kuin 116 molon polaris joka taas näyttää livenä just säkille - outoa!

    Tuo Reima on ihme jos mahtuu koko talven - meillä isompi nyt sen ööh 108cm ja Reimatecin välikausihaalari 110 ollut keväästä asti käytössä. Keväällä poika oli just jotain 102,5cm :) Mutta tässä teidän mallissa tosiaan kun nuo suorat lahkeet niin joutuu kyllä kiristään ettei mene kengän alle. Meillä kun kokeilin Ticketin 104 haalaria nyt niin siinä kinnaa kyykistyessä niska-haara mitta, lahkeet olis ihan just ei yhtään kärsii kyykkiä ja hihat on lyhyet jos käsiä liikuttaa. 110 on just eikä melkein. Meidän mittasuhteilla siis vois sanoa vastaavan kokoaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä: lapsen ruumiinrakenteella ja mittasuhteilla on iso merkitys sille, miten vaate istuu päällä. Plus sillä, mitä vaikkapa haalarin alla on: sisävaatteet vai myös välikerros/-kerroksia.

      Minäkin luulen, että tuo Reiman haalari mahtuu vain osan talvesta. Onneksi on myös tuo Ticket ja kokoa suurempi Lassie varattuna :)

      Poista
  2. Silverjunglella on kiva turkoosi tupsupipo. Oisko se hyvä?
    T: Nitta

    VastaaPoista
  3. Hurja kokoero tosiaan noilla haalareilla. Ja paikkaamisesta: Luulen, että kannattaa paikata vedenpitävät asut juurikin liimattavilla paikoilla niin kuin teit. Ompelullahan saisi reiät vedenpitävään kalvoon. Siitähän se sitten vuotaisi paikan reunoilta. Hienoa, että rönttähaalariasia on kunnossa nyt. Alkutalvestahan sitä varsinkin tarvii.

    Meillä poika oli tänään päiväkodissa sillä käytettynä ostetulla reimatec-haalarilla, joka on rönttäkäyttöön tarkoitettu. Ei sitten alle enää välikerroksia, vaan sisävaatteet ainoastaan. Vielä eilen oli vk-vaatteet fleecellä. Nyt arvon, pitääkö huomenna laittaa topparukkaset vk:n sijaan ja entäs kengät. Pärjääkö vielä vk-goreilla vai pitääkö jo olla telvigoret.

    -T-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja pipon metsästykseen vinkki: Katso www.kivat.fi. Kotimaisia, laadukkaita päähineitä. Marketeissahan on aina noin kaksi mallia; punainen ja sininen. Tuolta sivuilta kun katsot sen kuvaston värikarttoineen, niin jo on valikoimaa. Heidän omassa verkkokaupassa on suppea valikoima niin kuin jälleenmyyjilläkin. Minä ostin Kivatilta yhtenä talvena haluamani niin, että otin sinne sähköpostilla yhteyttä ja kerroin värin, mallin ja koon -he toimittivat sen lähimpään Jesper junioriin nimelläni ja ostin sen sieltä. Joissain malleissahan värikartta on aika kattava, kun selaat sen kuvaston alaosaan asti. Jos löytyy mieleinen malli ja väri, niin kannattaa kysellä. Voihan olla, että nykyisin verkkokaupan myötä lähettävät kotiinkin toivomuspipon. Silloin onnistui vain JJ:n kautta. Laatu on kyllä huippu. Meillä on ollut Kivat päähineitä ja villahaalareita ja eivät mene käytössä ja pesuissa juuri miksikään. Lisäksi ovat lämpimiä.

      -T-

      Poista
    2. Tuota mietin itsekin, että paikkakankaan ompelu pilaisi vedenpitävyyden, mutta toisaalta tulisi ehkä siistein lopputulos. Ja päiväkodissa on kuitenkin laitettava ne kurahousut, joten vaatteen vedenpitävyys ei ole niin justiinsa. Mutta päädyin kuitenkin nopeaan, helppoon ja halpaan liimapaikkaan. Olet oikeassa: rönttähaalarin aika alkaa än yy tee nyt!

      Kiitos vinkistä. Kivat:in villahaalarit ovat tuttuja. Meillä on ollut joitain Kivat puuvillapipoja (ja sormikkaita), mutta en ole kokeillut valmistajan talvimalleja. Isoveikan puuvillapipo nuhraantui aikanaan nopeasti pesukoneessa, joten ehkä siksi ei ole tullut hankittua enempää Kivat:in pipoja.

      Täytyypä tutkia Kivat verkkokauppa, kiitos vinkistä :)

      Poista
    3. Siis siellä verkkokaupassa ei ole juuri mitään. Selaa se kuvasto ja kysele jos mieleinen löytyy. Kivatin villapipot pysyy paremmin siistinä kuin Reiman villaiset. Molemmista kokemusta. Niissä on kyllä puuvillavuori.
      -T-

      Poista
  4. Meillä loistava kokemus Zapp-haalarista viime talvelta, edelleen kuin uusi! Suorat lahkeet lumilukoillakin toimi hyvin, ja näyttää hyvältä!

    Ja tuo koko asia on jännä juttu, meillä on haalari juuri tuota 104 kokoa ja viime talven oli käytössä ja olin varma että joudun (pääsen) haalariostoksille. Sovitus kuitenkin osoitti että alkutalven menee haalari pian 4-vuotiaalle, nyt noin 105 cm pojalle! Eli mittasuhteet todellakin ne mitkä ratkaisee, pojalla pitkä selkä ja lyhyet jalat ja viime talvena vyötärön kiristys taisi olla pienentämässä haalaria.

    -J-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Kiva kuulla, että Zapp haalari oli hyvä ostos ja kesti teillä hienosti :)

      Lapsen vartalon malli ja mittasuhteet vaikuttavat tosiaan paljon haalarin istuvuuteen ja käyttöikään. Isoveikalla tämä haalari olisi mennyt saman pituisena varmasti koko talven, kun on pitkäselkäisempi ja lyhytjalkaisempi kuin pikkuveljensä. Viime talveksi isoveikalle varattu 122 cm suoralahkeinen haalari piti laittaa myyntiin, kun lahkeet olivat aivan liian pitkät, vaikka pituus oli koon mukainen. Toisaalta nyt suoralahkeiset 128 cm toppahousut olivat aivan sopivat, kun pituutta on noin 126-127 cm. Ehkä kaksiosainen asu onkin parempi lapsella, jolla ala- ja ylävartalo ovat kovin eri mittaiset, kuten meidän isoveikalla.

      Jännä nähdä, miten kauan pikkuveikan vauhdilla venyvä olemus mahtuu Zappiin. Toivottavasti ainakin suurimman osan talvea.

      Poista
  5. Hyvältä näyttää asut ja myös ne isoveljenkin topat! Minulla on vakavassa alekytisharkinnassa tuo Ticket - ehkäpä tummansinisenä. :) Meillä on nuoremmalla nyt kaksi käytettynä ostettua Moloa, ehkä kuitenkin liian kylmiä kovimmille pakkasille...?

    VastaaPoista

Kommentti sinulta kivalta tuntuisi, anonyyminäkin onnistuisi! :)